Linnakaranteeni, päivä 43: Kastanjakakku ja lasinen löytö

28.4.2020

 Tämän tiistain kunniaksi halusimme tehdä Aatelisen kanssa kastanjakakun! Kastanja on suomalaisessa keittiössä harvinaisuus, mutta Ranskassa kastanjat ovat ilmaista herkkua niille, jotka jalokastanjapuun piikikkäitä pähkinöitä viitsivät kerätä. Koska kastanjasesonki on vasta lokakuussa, jouduimme tyytymään valmiiseen kastanjahilloon. Mikäli palaisin Ranskaan kesän jälkeen, menisimme keräämään kastanjoita ja tekisimme kastanjahillon ihan itse, Aatelinen lupasi.

Kastanjakakusta on olemassa useampikin resepti, mutta tämä on Linnanherran suosikki:

Gâteau à la crème de marrons

500 g kastanjahilloa

4 kpl munanvalkuaista

50 g jauhoja

50 g sokeria

2 tl vaniljasokeria

1 tl leivinjauhetta

2 kpl munia

50 g sulaa voita

Voitele kakkuvuoka. Vaahdota munanvalkuaiset .Sekoita keskenään jauhot, sokeri, vaniljasokeri, sula voi, kaksi kananmunaa sekä kastanjahillo ja lisää varovasti käännellen valkuaisvaahtoon. Paista 160 asteessa 30-40 minuuttia. Tarjoile crème anglaisen, englantilaisen vaniljakiisselin, kanssa.

Crème anglaise

5 dl maitoa

4 kpl munankeltuaisia

1 kpl vaniljatankoa

 50 g sokeria

(1 rkl jauhoja)

Kaada maito kattilaan, lisää halkaistu vaniljatanko ja kuumenna, kunnes maito kiehuu kevyesti. Nosta levyltä ja anna jäähtyä kymmenen minuuttia. Sekoita keltuaiset ja sokeri, kunnes seos vaalenee. Nosta kattila takaisin levylle keskilämmölle ja kaada keltuaisseos joukkoon samalla sekoittaen. Jatka sekoittamista, kunnes kastike paksuuntuu. Lisää halutessasi ruokalusikallinen jauhoja paksumman kiisselin saadaksesi. Nosta kattila levyltä ja sekoita voimakkaasti kaksi minuuttia. Anna jäähtyä ja tarjoile jääkaappikylmänä.

Suvun historiaa lasilla

 Kakun syömisen jälkeen jatkoimme Aatelisen kanssa kamarimme viereisen kirjaston tutkimista ja löysimme laatikollisen vanhoja lasinegatiiveja 1870-luvulta 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille. Mikä löytö! Ja miten hienosti se oli arkistoitu: jokaisen negatiivilaatikon kanteen oli kirjoitettu vuosiluku, jolla kuvat oli otettu, ja joka ikinen lasinen negatiivi oli kääritty paperiin, johon oli merkitty kuvauspaikka sekä kuvassa oleva henkilö perhesuhteineen, mikäli se oli tiedossa. Työn oli tehnyt suvun matriarkka, Linnanherran isän vanhin sisar, Tante Mimi, joka oli hallinnut linnaa kuolemaansa saakka äitinsä kiellettyä häntä koskaan avioitumasta.

Alkuperäinen lasinegatiivi on aika kammottava.

Kuvankäsittelyohjelmalla käännetty positiivi. Sängyssä makaa itse Tante Mimi tuberkuloosin kourissa!

Linnanherran isoisä, sotasankari. Lapsi tuntematon.

Osa kuvista oli aika hauskoja.

Löysimme viimein myös Tuberkuloositytön! Tosin emme vieläkään tienneet kuka hän oli. 

Yhtä vähän hän tiesi vielä traagisesta lopustaan.

Kuvassa Tuberkuloositytön lisäksi todennäköisesti kaksi hänen veljeään sekä Linnanherran isoisän veli. Heidän sukuyhteytensä vielä tuntematon.

Seuraa blogia!